Sivut

torstai 8. elokuuta 2013

Aurinkojellonat

Eläinlaumamme jellonia edustavat hieman yli vuoden ikäinen sininen itämainen pitkäkarva kastraattiuros FI* Grimsonette's Blue Heart tuttavallisimmin Wäinö sekä melkein 2-vuotias sininaamio (?) simskuvariantti kastraattinaaras Pikku Myy eli Myy. Vaikka kissojen tutustuminen toisiinsa näytti alkusähinöiden takia mahdottomalta ovat molemmat nykyään hyviä kaveruksia.

Eläimiin hurahtaneena osa blogin sisällöstä perustuu kissojen edesottamuksiin ja kommelluksiin. Itämaiset kun ovat ehkä kissamaailman hauskimpia ja kovaäänisimpiä hörökorvia.

Wäinö <3
Myy <3



















Kahden viikon kotiutumisen jälkeen kuopuksemme, innokas ulkoilija, Wäinö pääsi ulos haistelemaan tiluksia ja uutta reviiriään. Ihmetys oli pojalle suuri sillä tuttu rivarikaksion takapiha oli vaihtunut metsikköön ja peltoaukeaan. Hyvin rentona jätkänä Väiski ei tosin turhista stressanut. Myy sensijaan pinkaisi pesälaatikkoon piiloon kun kaivoin valjaat esiin :D. 

Puuhkahäntä <3

Nuuh, nuuh.. Pieni sininenä nuuskuttaa.

Väiski ja Tellervo

Heinän syönti on ehkä parasta :)


Utelias seikkailija uskalsi jopa postilaatikolle asti

Wäinön fiiliksiä ulkoilun jälkeen 

<3 


Koko talon hiljetessä allekirjoittanut saa nauttia aamukahvinsa rauhassa lasten ollessa tuhinapäikkäreillä. Mutta "ei tyyntä ennen myskyä" - vai miten se sanonta meni. Kohta saa taas varautua kahvin läikkymiseen kun hulina alkaa. :)







2 kommenttia:

  1. Eikö ookkin jännä miten paljon kissat nuuskuttelee ulkona? Sen harvan kerran ku mä poikia ulkoilutan valjaissa, nii edetty matka ei aina oo kovin pitkä, koska nuuskimiseen menee nii kauan aikaa :D Yleensä vaa aina puhutaan siitä et koirilla on tarve nuuskia ulkona, mut iha yhtä lailla kissat haistelee ;)

    VastaaPoista
  2. On! Voisin väittää että Wäinö nuuskuttelee lähes yhtä paljon kuin Tellervo. Nenä menee maahan kokoajan ja aina välillä katsotaan ympärille ja ruvetaan huutamaan :D.

    VastaaPoista