Kun Ninni tuli taloon

rakkauspakkaus <3

Vihdoin ja viimein laumamme sai perheenlisäystä; kohta 2-vuotiaan sinihopeatäplikkään itämaisen lyhytkarva kastraattinaaraan FI* Noxx Tricky Tanian eli Ninnin <3. Oikein veikeä ja suloinen tapaus. Näin tämä hörökorva ihanuus sai nimensä: 

Tove Janssonin novellissa "Kertomus näkymättömästä lapsesta" Tuutikki tuo muumiperheen hoidettavaksi näkymättömän tytön, Ninnin.

"- Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein, hän muuttuu helposti näkymättömäksi" sanoi Tuutikki.
" -Nojaa. tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti, joka oli ottanut tytön hoiviinsa, vaikkei pitänyt hänestä. Tapasin tädin, ja hän oli kauhea. Ei vihainen, käsitättekö, sellaisenhan voi ymmärtää. Hän oli vaan jäätävän kylmä ja ironinen."

Ninni muuttaa muumitaloon asumaan. Ystävällisyys, mutkaton ja alkuun uteliaskin suhtautuminen luo Ninnille ikäänkuin tilan, jossa tulla esiin. Näkyminen ei kuitenkaan ole sama kuin oleminen. Ninni tekee kaiken mitä häneltä odotetaan. Hän on liiankin kuuliainen. Hän on vain vastaus toisten odotuksiin, ei oma tahtova ja toimiva persoona. Tämä käy ilmi kun Muumipeikko ja Pikku Myy opettavat Ninniä leikkimään. Leikki ei voi olla pelkästään ohjeiden noudattamista. Tarvitaan omaa päätä, yllätyksiä, kujeita ja naurua.

Pikku Myy kimpaantuu:
"- Kuule, Myy jatkoi ja meni aivan Ninnmin eteen ja katsoin häntä uhkaavasti, sinä et saa koskaan omia kasvoja, ellet opi tappelemaan."

Tarinan lopussa perhe on rannalla vetämässä venettä maihin. Ninni tulee paikalle viimeisenä, koska pelkää suurta ja outoa merta. Muumipappa päättää hauskuuttaa toisia ja  lähestyy Muumimammaa takaapäin aikeissa heittää hänet mereen. Silloin Ninni hyökkää. Hän upottaa terävät hampaansa Muumipapan häntään ja sähisee kuin kissa.

"- Hän näkyy, hän näkyy! huusi Muumipeikko. Hänhän on suloinen!"

Tarina näkymättömästä tytöstä, Ninnistä, on osuvaakin osuvampi ja vertauskelpoinen mitä tulee meidän uuteen perheenjäseneeseen; kisuneitiä kiusasi edellisessä kodissaan toinen naaraskissa ja kilttinä otuksena Ninni sieti kiusaamisen, mutta kasvattaja halusi kissalle paremman kodin ja näin Ninni muutti meille.

Hauskan silauksen tarinaan tuo myös se että meidän pieni ja pippurinen balineesi tyttö on nimetty Muumien Pikku Myyn mukaan ja on aivan nimensä veroinen :). Voin vaan kuvitella kuinka Myy opettaa Ninniä huiskimaan etukäpälillään.

Pientä murinaa kisukavereille :P

On se vaan niin suloinen <3

Ruokakin maistui vielä samana iltana

Ja mamman sykkyyn oli kiva käpertyä <3

Ai niin...

Ps. Allekirjoittanut on intohimoinen muumifani mikä saattaa johtaa siihen että kissatkin saavat nimensä muumilaakson hahmojen ja tarinoiden mukaan ;).